Että mä olen onneton. Olin niin muka poistavinani sen miehen mun elämästä. Reisillehän se meni ja rankasti. Pahimmasta yli päästyäni, johon meni muuten kokonaiset kolme päivää.. ajattelin, että voitais olla kavereita ja kun vielä huomasin, että se ei ollut poistanut mua messengeristään, niin lisäsin sen takas mun yhteystietoihin. Sitten vielä sorruin menemään sänkyyn sen kanssa. Sen aloitteesta. Aamuyön tunteina se toinen ajaa melkein kaksi tuntia, vaan sen takia, kun sattuu tekemään mieli. Ei siinä mitään, hyväähän se oli. Mut se, että oliko moinen sitten yhtään hyvä ajatus, onkin jo toinen juttu...

Olen kuullut, että on yleistä et eronneet parit eksyvät toisinaan samaan sänkyyn. Omissa suhteissani niin ei ole koskaan käynyt. Sehän olisi ihan loistava ratkaisu, jos suhde ei toimi kuin vaakatasossa. Vaikka useinmiten olen eronnut "ollaan ystäviä"-väleissä ni silti yhteydenpito on jäänyt, saati että ois sänkytouhuihin asti johtanut.

Useimmat mun suhteista, tai niiden yrityksistä, on johtanut seksisuhteeseen. Tästä ei nyt pidä päätellä, että jokainen mies, jota en treffien jälkeen pidäkään kovin potentiaalisena sulhona pääsis mun reisien väliin. Mut sellaiset miehet, joista pidän ja joiden kanssa ei seurustella...

Jostainhan sitä seksiä on sinkkunakin saatava, joten miksei säännöllisen epäsäännöllisesti sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ole sulle muuta tarjottavaa kuin toimivaa seksiä. Baaripokat ovat ehkä hirveintä, mitä ihminen voi kokea. Sellaista rävellystä, jossa molemmilla on vain oma nautinto etusijalla. Ei kiitos.